Neitsyt Maria -- ikuinen neitsyt?
.jpg)
Kovaa vauhtia lähestyvän Marian ilmestyspäivän kunniaksi nostan pöydälle kysymyksen neitsyt Marian ikuisesta neitsyydestä. Pahoittelut lukijalle, paljastan jo nyt, että minäkään en tiedä kysymykseen vastausta, mutta tärkein sanottavani onkin, että kukaan muukaan nykyajassa elävä ihminen ei tiedä tähän kysymykseen vastausta. Pikemminkin, ehkäpä joidenkin korvissa hurja väitteeni kuuluu: Tällä tiedolla ei ole kristinuskon kannalta oikeastaan mitään merkitystä. Sillä on merkitystä ainoastaan silloin, jos Marian ikuista neitsyyttä käytetään materiaalina todella hurjalle ja jopa ongelmalliselle opetukselle neitsyt Mariasta (mariologiasta) ja sitä kautta jopa kristinopista. Tärkeintä on tunnustaa, että Jeesus Kristus todella syntyi neitsyt Mariasta sovittamaan meidän syntimme, ja näin Maria todella on Jumalan synnyttäjä. Marian myöhemmällä avioelämällä ei ole niinkään merkitystä.
Seuraavaksi kuitenkin ainoan varman auktoriteetin, eli Raamatun, pohjalta pohdintaa miten tämä kysymys voisi mahdollisesti mennä.
Yksi tärkeä raamatunkohta ajatellen tätä kysymystä Marian ikuisesta neitsyydestä on Matt. 1:24–25: “Herättyään unesta Joosef teki, niinkuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä eikä yhtynyt häneen, ennenkuin hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus.” (ἐγερθεὶς δὲ ὁ Ἰωσὴφ ἀπὸ τοῦ ὕπνου ἐποίησεν ὡς προσέταξεν αὐτῷ ὁ ἄγγελος κυρίου καὶ παρέλαβεν τὴν γυναῖκα αὐτοῦ, καὶ οὐκ ἐγίνωσκεν αὐτὴν ἕως οὗ ἔτεκεν υἱόν· καὶ ἐκάλεσεν τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰησοῦν.)
Prof. Antti Laaton mukaan jakeen ymmärtämisen ongelmana on kreikan adverbin ἕως (”ennen kuin”) tulkinta. Laato vetoaa kirkkoisä Hieronymoksen tulkintaan siitä että tätä raamatunkohtaa ei pidä tulkita niin että Joosef olisi Jeesuksen syntymän jälkeen koskenut Mariaan. Laato käyttää esimerkkinä mahdollisesta tilanteesta seuraavaa:
"Tätä voidaan selventää seuraavalla kuvalla: Yksikään kaukopartion miehistä ei kuollut kovassa vihollisen tulituksessa, ennen kuin he pääsivät turvallisesti omien joukkojensa luokse. Tarkoitus ei ole sanoa, että kun kaukopartion pojat lopulta pääsivät omiensa luokse, heidät kaikki ammuttiin."
Näin ollen pääpaino adverbissä ἕως (“ennen kuin”) ei olisi siinä, että Joosef ja Maria olisivat aloittaneet avioelämän Jeesuksen syntymisen jälkeen vaan siinä, että Joosef varjeli Marian neitsyyttä koko raskauden ajan. Tämä on toki mahdollinen tulkinta, mutta sekään ei nähdäkseni kumoa sitä näkökantaa että Maria ei olisikaan ollut ikuinen neitsyt. Pikemminkin näkisin sen vahvistavan sitä, koska miksi painottaa Joosefin suojelleen Marian neitsyyttä siihen asti kuin Jeesus-lapsi on syntynyt, ellei Joosef olisi sen jälkeen aloittanut normaalin aviollisen elämän vaimonsa kanssa?
"Tätä voidaan selventää seuraavalla kuvalla: Yksikään kaukopartion miehistä ei kuollut kovassa vihollisen tulituksessa, ennen kuin he pääsivät turvallisesti omien joukkojensa luokse. Tarkoitus ei ole sanoa, että kun kaukopartion pojat lopulta pääsivät omiensa luokse, heidät kaikki ammuttiin."
Näin ollen pääpaino adverbissä ἕως (“ennen kuin”) ei olisi siinä, että Joosef ja Maria olisivat aloittaneet avioelämän Jeesuksen syntymisen jälkeen vaan siinä, että Joosef varjeli Marian neitsyyttä koko raskauden ajan. Tämä on toki mahdollinen tulkinta, mutta sekään ei nähdäkseni kumoa sitä näkökantaa että Maria ei olisikaan ollut ikuinen neitsyt. Pikemminkin näkisin sen vahvistavan sitä, koska miksi painottaa Joosefin suojelleen Marian neitsyyttä siihen asti kuin Jeesus-lapsi on syntynyt, ellei Joosef olisi sen jälkeen aloittanut normaalin aviollisen elämän vaimonsa kanssa?
Prof. Jukka Thurénin mukaan "Maria pysyi neitsyenä raskautensa ajan, mutta ajatusta pysyvästä koskemattomuudesta (lat. semper virgo) ei tekstistä löydy. Vasta yksi vanhalatinalaisen ja yksi syyrialaisen käännöksen käsikirjoitus (k = versio Afra sekä Syrus Sinaiticus) pyrkivät torjumaan sen otaksuman, että normaali avioelämä alkoi äidin ”puhdistautumispäivän” jälkeen (Luuk. 2:22)."
Se, että jokin myöhempi käsikirjoitus pyrkii torjumaan jonkin ongelman, kertoo mahdollisesti siitä, että on olemassa jokin ongelma kopioitsijoiden tai kääntäjien mukaan. Tässä tapauksessa ongelma on siinä, että joku ajattelee, että Joosefilla ja Marialla olisi ollut normaali aviollinen elämä.
“Ikuinen neitsyt” teorian kannattajien täytyy olettaa, että Joosefilla ja Marialla ei olisi ollut täysin normaalia avioelämää. He joutuvat tuomaan Raamatun tekstiin sisään oletuksen, että Joosef ei syystä tai toisesta olisi “yhtynyt” (γινωσκω) vaimoonsa Mariaan ollenkaan. Voihan tähänkin olla vaikka mitä syitä kunnioituksesta jumalansynnyttäjää kohtaan aina Joosefin seniiliyteen tai impotenssiin, mutta tästä ei mainita mitään. Pikemminkin kun mitään normaalista poikkeavaa ei esitetä, pitäisi olettaa normaalia, eli normaalia avioelämää Joosefin ja Marian välillä. Mitä tulee Joosefin seniiliyteen, Raamattu vihjaa, että hän ei olisi ollut ainakaan kovin seniili, tai välttämättä edes kovin sairas, koska hän pystyi elämään ainakin 12-vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen (Luuk. 2:41–42). Ainakin minun korvissani 12-vuotta selibaattia avioliitossa ei ole järkevä tulkinta (ellei sitten laske paljon Joosefin hurskauden varaan, tai oleta Joosefin käyneen vieraissa). Teoriaa, että Joosef olisi ollut erityisen seniili tai sairas ei tue myöskään se, että hän pystyi vaimonsa ja lapsensa kanssa matkustamaan Eqyptiin pian Jeesuksen syntymän jälkeen ja takaisin (mahdollisesti jopa useamman vuoden jälkeen; Matt. 2:13-21). Jos taas kyseessä olisi ollut Jumalan määräämä pakkotilanne olla koskematta Mariaan, niin siitä luulisi joko Matteuksen tai Luukkaan maininneen. Matteus mainitsi Jumalan määräyksestä ennen Jeesuksen syntymää, mutta ei puhu mitään tilanteesta Jeesuksen syntymän jälkeen. Luukas mainitsee Marian puhdistautumispäivän (Luuk. 2:22), mutta ei lisää mitään jumalallista poikkeusta, että Marian ja Joosefin avioelämä ei olisi tämän jälkeen alkanut, kuten normaalissa tilanteessa olisi alkanut.
Se, että jokin myöhempi käsikirjoitus pyrkii torjumaan jonkin ongelman, kertoo mahdollisesti siitä, että on olemassa jokin ongelma kopioitsijoiden tai kääntäjien mukaan. Tässä tapauksessa ongelma on siinä, että joku ajattelee, että Joosefilla ja Marialla olisi ollut normaali aviollinen elämä.
“Ikuinen neitsyt” teorian kannattajien täytyy olettaa, että Joosefilla ja Marialla ei olisi ollut täysin normaalia avioelämää. He joutuvat tuomaan Raamatun tekstiin sisään oletuksen, että Joosef ei syystä tai toisesta olisi “yhtynyt” (γινωσκω) vaimoonsa Mariaan ollenkaan. Voihan tähänkin olla vaikka mitä syitä kunnioituksesta jumalansynnyttäjää kohtaan aina Joosefin seniiliyteen tai impotenssiin, mutta tästä ei mainita mitään. Pikemminkin kun mitään normaalista poikkeavaa ei esitetä, pitäisi olettaa normaalia, eli normaalia avioelämää Joosefin ja Marian välillä. Mitä tulee Joosefin seniiliyteen, Raamattu vihjaa, että hän ei olisi ollut ainakaan kovin seniili, tai välttämättä edes kovin sairas, koska hän pystyi elämään ainakin 12-vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen (Luuk. 2:41–42). Ainakin minun korvissani 12-vuotta selibaattia avioliitossa ei ole järkevä tulkinta (ellei sitten laske paljon Joosefin hurskauden varaan, tai oleta Joosefin käyneen vieraissa). Teoriaa, että Joosef olisi ollut erityisen seniili tai sairas ei tue myöskään se, että hän pystyi vaimonsa ja lapsensa kanssa matkustamaan Eqyptiin pian Jeesuksen syntymän jälkeen ja takaisin (mahdollisesti jopa useamman vuoden jälkeen; Matt. 2:13-21). Jos taas kyseessä olisi ollut Jumalan määräämä pakkotilanne olla koskematta Mariaan, niin siitä luulisi joko Matteuksen tai Luukkaan maininneen. Matteus mainitsi Jumalan määräyksestä ennen Jeesuksen syntymää, mutta ei puhu mitään tilanteesta Jeesuksen syntymän jälkeen. Luukas mainitsee Marian puhdistautumispäivän (Luuk. 2:22), mutta ei lisää mitään jumalallista poikkeusta, että Marian ja Joosefin avioelämä ei olisi tämän jälkeen alkanut, kuten normaalissa tilanteessa olisi alkanut.
Todennäköisin vaihtoehto on siis, että Marian ja Joosefin avioelämä alkoi sitten kun Maria oli valmis, eli Mooseksen lain mukaan Marian puhdistautumispäivän jälkeen.
Sillä mitä ajatellaan Jeesuksen veljistä (ks. esim. Matt. 12:46) ja siskoista (ks. esim. Matt. 13:55–56) ei lopulta ole Marian ikuisen neitsyyden kannalta merkitystä. Toki terve nuori nainen saa normaalisti lapsia mikäli on (suojaamattomassa) yhdynnässä terveen miehen kanssa, mutta mikään välttämätön edellytys yhdyntöjen mielessä normaalille avioelämälle lapset eivät ole, koska kaikki eivät voi saada lapsia. Pidän kuitenkin yksinkertaisena ja luontevana lukutapana normaalia isän (mahdollisesti jo kuolleen Joosefin), äidin, veljien ja siskojen muodostamaa perhettä Matteuksen evankeliumin kohdalle, jossa Jeesus on tullut kotikaupunkiinsa ja saattanut opetuksillaan ja teoillaan kansan ihmetyksiin ja myös kyselemään: “Eikö tämä ole se rakentajan [Joosefin] poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas? Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?” Kuinka paljon vaivaa sitten haluaa laittaa sanojen αδελφος (“veli) tai αδελφη (“sisko”) eksegeesille, on sitten toinen kysymys. Varmaankin on totta, että niitä on käytetty biologista veljistä/siskoista, veli/siskopuolista (juridisesti Joosefin kautta), tai jopa serkuista. En näe, että tällä lopulta olisi ratkaisevaa merkitystä kysymykselle Marian ikuisesta neitsyydestä. Tässä Matteuksen evankeliumin 13. luvun kontekstissa luontevin lukutapa kuitenkin näyttäisi olevan ihan normaali perhe biologisine ihmissuhteineen (Joosefia ja Jeesusta lukuunottamatta, mutta tätä ei tietenkään kansa tiennyt, vaikka itse perheen tunsivatkin), joka tukisi teoriaa siitä, että Maria ei olisi ollut ikuinen neitsyt, vaikka Jeesuksen synnyttikin neitsyenä. Tätä tulkintaa näyttäisi tukevan myös Thurén:
"Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria ...? Vrt. Mark: ”Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika ...?” Millä muulla Jeesus olisi elättänyt itseään, äitiään ja pienimpiä sisaruksiaan kuin isävainajalta oppimallaan ammatilla? Totta kai samassa kylässä kasvanut ja kolmisenkymmentä vuotta asunut mies tunnettiin."
Mitä tulee sitten Johanneksen evankeliumin kohtaan Jeesuksesta ristillä, jossa Jeesus toteaa apostoli Johannekselle: “Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena. Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: 'Vaimo, katso, poikasi!' Sitten hän sanoi opetuslapselle: 'Katso, äitisi!' Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa” (Joh. 19:25–27).
Sillä mitä ajatellaan Jeesuksen veljistä (ks. esim. Matt. 12:46) ja siskoista (ks. esim. Matt. 13:55–56) ei lopulta ole Marian ikuisen neitsyyden kannalta merkitystä. Toki terve nuori nainen saa normaalisti lapsia mikäli on (suojaamattomassa) yhdynnässä terveen miehen kanssa, mutta mikään välttämätön edellytys yhdyntöjen mielessä normaalille avioelämälle lapset eivät ole, koska kaikki eivät voi saada lapsia. Pidän kuitenkin yksinkertaisena ja luontevana lukutapana normaalia isän (mahdollisesti jo kuolleen Joosefin), äidin, veljien ja siskojen muodostamaa perhettä Matteuksen evankeliumin kohdalle, jossa Jeesus on tullut kotikaupunkiinsa ja saattanut opetuksillaan ja teoillaan kansan ihmetyksiin ja myös kyselemään: “Eikö tämä ole se rakentajan [Joosefin] poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas? Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?” Kuinka paljon vaivaa sitten haluaa laittaa sanojen αδελφος (“veli) tai αδελφη (“sisko”) eksegeesille, on sitten toinen kysymys. Varmaankin on totta, että niitä on käytetty biologista veljistä/siskoista, veli/siskopuolista (juridisesti Joosefin kautta), tai jopa serkuista. En näe, että tällä lopulta olisi ratkaisevaa merkitystä kysymykselle Marian ikuisesta neitsyydestä. Tässä Matteuksen evankeliumin 13. luvun kontekstissa luontevin lukutapa kuitenkin näyttäisi olevan ihan normaali perhe biologisine ihmissuhteineen (Joosefia ja Jeesusta lukuunottamatta, mutta tätä ei tietenkään kansa tiennyt, vaikka itse perheen tunsivatkin), joka tukisi teoriaa siitä, että Maria ei olisi ollut ikuinen neitsyt, vaikka Jeesuksen synnyttikin neitsyenä. Tätä tulkintaa näyttäisi tukevan myös Thurén:
"Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria ...? Vrt. Mark: ”Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika ...?” Millä muulla Jeesus olisi elättänyt itseään, äitiään ja pienimpiä sisaruksiaan kuin isävainajalta oppimallaan ammatilla? Totta kai samassa kylässä kasvanut ja kolmisenkymmentä vuotta asunut mies tunnettiin."
Mitä tulee sitten Johanneksen evankeliumin kohtaan Jeesuksesta ristillä, jossa Jeesus toteaa apostoli Johannekselle: “Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena. Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: 'Vaimo, katso, poikasi!' Sitten hän sanoi opetuslapselle: 'Katso, äitisi!' Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa” (Joh. 19:25–27).
Ikuinen neitsyt -teorian kannattaja joutuu taas tekemään aika rajuja tulkintoja, jotta saataisiin tämä raamatunkohta tukemaan teoriaansa. Esimerkiksi on esitetty, että Marialla ei olisi ollut muita poikia, joten Jeesuksen täytyi “adoptoida” Johannekselle Maria. Mutta eikö voisi yhtä hyvin esittää esimerkiksi, että Jeesuksen veljet, muut Marian pojat, eivät vielä olleet kääntyneet kristityiksi, ja siksi eivät olleet sopivia huolehtimaan Mariasta? Tai, että Jeesuksen veljet tulevat kärsimään marttyyrikuoleman ennen kuin Maria kuolee (ainakin Jaakob nk. vanhurskas kuoli ilmeisesti marttyyrinä). Näihin Jeesuksen sanoihin täytyykin lukea tekstin ulkopuolelta rajusti tavaraa sisään, jotta sitä voisi käyttää edes jonkinlaisena perusteluna Marian ikuisen neitsyyden puolesta. Näin ollen näyttäisi olevan hyvin väkinäistä käyttää kyseistä Johanneksen evankeliumin kohtaa tässä käyttötarkoituksessa.
Postscriptum
Kirkkoisiin on hankala perustaa tulkintaansa Marian ikuisesta neitsyydestä. Kirkkoisien tulkinnat menevät ristiin ja rastiin (ks. lisää esimerkiksi prof. Serafim Seppälän kirjasta Elämän äiti - Neitsyt Maria varhaiskirkon opetuksessa) vailla mitään selkeää konsensusta asiasta.
Näistä syistä varmaankin on parempi lopulta jättää kysymys avoimeksi.
Kommentit
Lähetä kommentti