Tekstit

"Älä tapa" -- Vantaan kouluampuminen

Kuva
Vantaalla on tänään tapahtunut kauhea kouluampuminen . Tapahtumat ovat hirveitä, surullisia ja järkyttäviä monesta näkökulmasta. Kauheaa tämä on etenkin uhrien läheisille, mutta varmaankin myös ampujan läheisille. Moni ajattelee, että tällaista ei saisi tapahtua. Minun aivoni ajattelevat kuitenkin asioita myös eteenpäin. Näistä ajatuksista seuraavaksi yksi. Luonnollisesti pidän itse väkivaltaa ja tappamista vääränä. Ja ajattelen, että kaikkien mielestä väkivalta ja tappaminen pitäisi olla väärin. Ja suren tapahtunutta ja mielestäni on kaikki oikeus järkyttyä siitä. Muta kysyn silti miksi me pidämme tapahtunutta vääränä? Miksi me järkytymme? Miksi tappaminen on väärin? Helposti saattaisimme sanoa, että tappaminen nyt on vain väärin, ikään kuin se olisi itsestään selvyys. Jos kysyisin miksi se on väärin, niin joku voisi vastata, että Suomen laissa se on väärin. Jos jatkaisin kysymistä, miksi se on Suomen laissa väärin, niin joku saattaisi sanoa, että se on ihmisoikeusjulistuksissa väärin

On järkevää uskoa Kristuksen nousseen kuolleista

Kuva
Tänä pääsiäisenä saa hämmästyä kun Helsingin Sanomat kirjoittaa pääsiäisenä jostakin kristinuskoon liittyvästä neutraaliin sävyyn. Eteenpäin on tultu siitä, kun viime pääsiäisenä monen median jopa pääuutisaiheena oli Sensuroitu -kirjan esiin nostamat ajatukset. Ehkäpä ensi vuonna sitten positiiviseen sävyyn? Ihan maaliin asti Helsingin Sanomat ei kuitenkaan juttua päästänyt, vaikka dosentti Juha Hiltusen asiantuntijaksi Torinon käärinliinasta olikin otettu (ei sillä, Suomen paras asiantuntija). Hiltunen olisi ollut käytännössä Torinon käärinliinan ansiosta ateistista kristityksi kääntyneenä valmis sanomaan enemmänkin. Hiltunen toteaa esimerkiksi uuden päivitetyn painoksen kirjastaan Valokuva Jeesuksesta esipuheessa suunnilleen niin, että uutta tutkimustietoa on tullut ensimmäisen painoksen julkaisun jälkeen niin paljon, että on perusteltua ottaa ?-merkki pois kirjan nimestä. Toisin sanoen, jos uskoo tieteeseen ja sen tuloksiin, uskoo Torinon käärinliinan aitouteen. Tänäkin pääsiäise

Pitkäperjantai -- mitä se on?

Kuva
  Tänään vietämme pitkäperjantaita tai hyvää perjantaita tai suurta perjantaita. Tärkeällä päivällä monta nimeä. Miksi me vietämme pitkäperjantaita? Mitä se on? Aikakautensa yhdellä julmimmista ja varmasti häpeällisimmistä tavoista joutui Jumalan ja ihmisen Poika, Jeesus, kuolemaan: Roomalaisille tapa oli täydellinen nöyryytys ja kamala tapa kuolla; juutalaisille jokainen, joka puuhun ripustetaan on kirottu. Kummatkaan eivät uskoneet, "roomalaiset" ja juutalaiset eivät edelleenkään usko Jumalan riippuneen ristillä. Se tuntui ja tuntuu mahdottomalta.  Näin kuitenkin kävi vuonna 30. Itse tapahtumaa, itse Jeesus Nasaretilaisen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa ei taida edes epäileväisin tutkija kieltää. Mutta minkä takia näin täytyi käydä? Meidän pelastuksemme tähden, meidän syntiemme sovitukseksi. Sillä synnin palkkahan on kuolema. Profeetta Jesaja kirjoitti tästä ohittamattoman hyvin ja ällistyttävän tarkasti jo vuosisatoja aikaisemmin: " Hän kasvoi Herran edessä kuin vähä

Vaiti kaikki palvokaamme salaisuutta Kristuksen

Kuva
Tänään on kiirastorstai. Kristillisessä kirkossa muistelemme sitä kun Jeesus Nasaretilainen, jota myös Kristukseksi kutsutaan, asetti pyhän ehtoollisen, oman ateriansa, kristittyjen syötäväksi ja juotavaksi. Oletko koskaan pysähtynyt edes pieneksi hetkeksi miettimään tätä "salaisuutta", tätä ihmettä? Perustavaa laatua oleva ihme tämän Herran aterian taustalla on inkarnaatio, eli Jumalan ihmiseksi tuleminen. Ääretön Jumala tuli äärelliseen ihmiseen, täydellinen Jumala otti orjanmuodon. Tämä on käsittämätön asia, sanoinkuvailematon ihme. Kaikkivaltias, taivaan ja maan Luoja, tuli ihmiseksi. Tämän ihmeen äärellä ei oikeastaan voi muuta kuin olla hiljaa: "Vaiti kaikki palvokaamme, salaisuutta Kristuksen..." (virsi 228) Kiirastorstaina noin vuonna 30 jaa. Jeesus asetti tämän ihmeellisen aterian ja käski viettää sitä usein. Vähän samoin kuin inkarnaatiossa ääretön tuli äärelliseen, tulee ääretön Jumala äärelliseen leipään ja viiniin: Siunatussa leivässä on Kristuksen ruum

Perinteinen avioliittokäsitys ei ole syrjivä

Kuva
  Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa puhututtaa avioliitto. Uusimpana yllykkeenä piispainkokouksen tuore esitys . Tätä esitystä on analysoitu jo useammassa paikassa (ks. esim. Kujalla  (Haverinen), Ahvio , Selkee  ja itsekin kirjoitin lyhyesti A-studion keskustelusta  asian tiimoilta). Esitystä on analysoitu esimerkiksi teologisesti ongelmalliseksi, epäloogiseksi ja ihmisarvon ja ihmisten aseman/ihmisen ominaisuudet sekoittavaksi. Kaikissa näissä on puolensa, mutta yhtä asiaa en ole huomannut esille nostetuksi ja nostan sen lyhyesti itse nyt tässä blogissa.  Minua ihmetyttänyt se, että perinteisen avioliittokannan jopa pääkritiikiksi on noussut se, että se on "syrjivä", eikä anna kaikkien mennä naimisiin. On kritisoitu, että syrjivyyttä edesauttaa ihmisarvoon vetoaminen, niin kuin vedotaan, että olet yhtä arvokas ihminen olet sitten vaikkapa orja tai et.  Ensiksi ihmisarvon mitta, jotta meillä olisi ihmisarvo, täytyy olla ihmisen ulkopuolella. Jos meillä on objektiivinen

A-studion keskustelu Suomen evankelisluterilaisen kirkon avioliittokiistasta

Kuva
  A-studiossa oli eilen illalla toisena aiheena Suomen evankelisluterilaisen kirkon avioliittokiista. En toisen luterilaisen kirkon pastorina liikaa halua sotkeutua toisen luterilaisen kirkon kiistoihin, mutta nk. kansankirkon tapauksessa kiistan lopputulos vaikuttaa ikävä kyllä kaikkiin Suomessa.  Tämänkin keskustelun pohjalta sanoisin, että keskustelusta ei tule valmista kuin voimakeinoin keskustelu lopettamalla. Niin kaukana osapuolet ovat toisistaan. Nähdäkseni keskustelussa yritettiin keskustella vääristä aiheista. Ainakin kahdesta aiheesta pitäisi keskustella, mikäli keskustelussa haluttaisiin päästä eteenpäin: Mitä Raamattu on meille? Ja ehkäpä vähän päällekkäinkin mennen, mutta ajattelen, että kannattaisi silti erikseenkin keskustella: Onko syntiinlankeemus tapahtunut ja mitä merkitystä tällä on meille? Keskustelijoista Kaisamari Hintikalla ja Hanna Mithikulla on erilainen kanta näihin kysymyksiin kuin Soili Haverisella ja Juha Vähäsarjalla. Ja tästä johtuen heidän oli vaikea

Palmusunnuntai -- mitä se on?

Kuva
  Juttelin erään nuoren naisen kanssa tässä yhtenä päivänä. Hän ei muistanut miksi palmusunnuntaita vietetään, tai edes miksi suomalaisessa perinteessä virvotaan. Jos tilanne on näin yleisemminkin, että palmusunnuntai merkitys on kadoksissa, niin täytyy yrittää auttaa asiaa edes yhden blogin verran. Palmusunnuntaita vietetään tiivistetysti sen vuoksi, että muistellaan sitä kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, pääsiäisjuhlille. Silloin matkataan ylämäkeen kohti Jerusalemia, mutta Kunnian Kuningas Jeesus Kristus aloittaa alennustiensä kohti ristinkuolemaa. Matkan alku näyttää lupaavalta, hänet saatellaan palmunoksin ja Hoosianna-huudoin: Kuninkaan vastaanotto! Kuninkaan vastaanotto kuoleman tielle.  Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon eli piinaviikon. Miksi sitä ei voisi ortodoksien kanssa kutsua myös suureksi viikoksi tai roomalaisten kanssa pyhäksi viikoksi. Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on oma Raamatun lukukappaleensa, jossa muistellaan Jeesuksen kärsimystien vaiheita