Baylogia

  Pari päivää sitten Iltasanomat julkaisi omituisen uutisen otsikolla " Hercule Poirot ja neiti Marple syyniin – dekkari­klassikoista poistettiin loukkaavaa kieltä ". Joku voisi ajatella, että ei tässä mitään, saahan noin tehdä. Joku toinen voisi ajatella, että ei tässä vielä mitään, jotkut toimivat vain erilailla (ja näin halua[isi]n itsekin ajatella). Kuitenkin mikäli kehitys jatkuu tällaiseen suuntaan (tämä ei ole ainoa esimerkki ilmiöstä, ks. esim. patsaiden kaatamiset ), mihin useammat merkit viittaavat, niin vestigia terrent .  Sain vihdoin viime kesänä luettua George Orwellin klassikko kirjan 1984 . Se on kuvaus eräänlaisesta dystopiasta, eräänlaisesta vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta, jossa moni asia on kovin erilailla kuin toivoisi. Mutta missä moni asia on ikävän paljon samalla lailla kuin nykypäivän keskusteluissa, jopa tapahtumissa. Kansankunnan muisti on historia. Jos historiaa muutetaan, kuten Orwellin kirjassa jatkuvasti tehtiin, niin sillä on pelottavat seurau...

Suomenkielellä on ilmestynyt uusi Raamatun tekstikritiikkiä esittelevä populaari teos Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia . Sen ovat kirjoittaneet teologian tohtori ja tubettaja Ville Mäkipelto sekä teologian maisteri ja tohtorikoulutettava Paavo Huotari. Kirjan sisällön voisi kirjoittajien näkökulmasta tiivistää, niin kuin he tekevät kirjan esipuheessa, seuraavasti: “ Kirjamme sisältö kumpuaa suurelta osin akateemisesta tekstikriittisestä tutkimuksesta, jonka harjoittajia molemmat kirjoittajat ovat. Esittelemme kansantajuisesti suomeksi monia sellaisia vanhimmissa käsikirjoituksissa havaittavia muutoksia, joita tekstikriittinen tutkimus paljastaa. Muutokset voi yleisesti jakaa tahattomiin virheisiin ja tahallisiin muokkauksiin, ja kirjamme keskittyy erityisesti viimeksi mainittuihin. Kirjurien tekemiin tahallisiin muokkauksiin perehtyminen osoittaa, että mitään muuttumatonta pyhää tekstiä ei ole koskaan ollut olemassakaan. ” (s.4) Kirjoittajat kuitenkin esittelevät vain ...

Olen kummastellut median taipumusta käsitellä uskontoja, mutta etenkin kristinuskoa, voittopuolisesti negatiivisesti. Oma vaikutelmani on, että aina kun löytyy jokin suunnilleen järkevä syy nostaa joku kristitty tai kristinusko tikun nokkaan negatiivisessa valossa, niin se usein käytetään. Oli syy sitten jonkun kristityksi tunnustautuvan törttöily tai jokin tuore tutkimus, joka asettaa kristityt tai kristinuskon kyseenalaiseen valoon. Vielä ikävämpää tästä tekee se, että jos vaikkapa jonkun kristityn maine puhdistuukin tai tutkimus korjaakin itseään, niin tästä ei uutisoidakaan enää ainakaan yhtä näyttävästi. Tämä median itsensä korjaavuus tai sen nihkeys toki pätee monessa muussakin kohtaa. Esimerkiksi tästä voisin nostaa vaikkapa tutkimuksen vuodelta 2015, jonka mukaan uskonnollisten perheiden lapset olisivat muita itsekkäämpiä. Tästä uutisoi Suomessa esimerkiksi Helsingin sanomat  ja Yle . Yle otsikoi jopa "Tutkimus: Uskonnollisten perheiden lapset ovat muita ilkeämpiä". ...

Tänään vietetään kansainvälistä naisten päivää. Aikaisemmin en hirveästi jaksanut välittää erilaisista miesten-, naisten- ja lastenpäivistä, koska ajattelen, että jokainen ihminen on Jumalan luomana ja lunastamana korvaamattoman arvokas, ja siksi enemminkin pitäisi joka päivä pitää esillä jokaisen ihmisen ihmisarvoa. Viime vuosien kehityksen takia olen kuitenkin joutunut tarkistamaan tätä näköalaa. Naista ja naiseutta on poljettu alas niin kovaa, eikä vain poljettu, vaan sekin mitä pidetään naisellisena on viety liian usein karseaan suuntaan. Kehityksen huippuna varmaankin on tuore nk. translaki, joka ei oikeastaan tee mitään muuta kuin polkee naisten (ja lapsien) oikeuksia (ja mahdollisesti jopa nk. transsukupuolisten oikeuksia). Monesti on nykyaikana ihan aiheesta sanottu, että mieheys on kriisissä, mutta on se naiseuskin. Kuka uskaltaa enää olla oman arvonsa tunteva omanlaisensa nainen, vajoamatta siihen ajatteluun, että minun täytyy toteuttaa itse itseäni, "voimaantua", v...

Anna-Stina Nykänen kirjoitti 19.2 Helsingin sanomiin taidejutun seksuaalisesta häirinnästä kuvataiteessa otsikolla " Väinämöinen otti opikseen ". Jutun laadusta kuvataiteen suhteen maallikkona en osaa sanoa, mutta teologin näkökulmasta juttuun oli eksynyt selkeä virhe. Nykänen kirjoittaa: " Esimerkiksi venetsialaisen renessanssimaalarin Jacopo Tintoretton (1518–1594) maalauksissa on usein tämä asetelma. Tunnetuin niistä on Susanna ja vanhukset, jonka viaton nimikin tuntuu hullulta, kun keskiössä on alaston nainen ja kaksi irstasta ukkoa vaanii häntä. Susanna ja vanhukset perustuu Raamatun tarinaan, jossa nuori nainen on päästä hengestään, mutta lopulta arvovaltaiset ahdistelijat saavat ansionsa mukaan. " Virhehän on siinä, että tarina Susannasta ja vanhuksista/vanhimmista ei kuulu Raamattuun, vaan Raamatun ulkopuolelle apokryyfisiin Danielin kirjan lisäyksiin. Tämä Nykäsen virhe on nyt vain hassu virhe, joka selittyy sillä, että ei ole ymmärrystä edes kirjakokoelm...

Seta vetoisia nk. "sateenkaaripajoja" on järjestetty ja järjestetään tänä vuonna Helsingin kouluissa. Niitä on markkinoitu pakollisina kaikille oppilaille . Koko ajatus sateenkaaripajoista on omituinen, mutta tämä markkinointi "pakollisena" on suorastaan valheellinen.  Ei ole olemassa mitään opetussuunnitelmaa, joka edellyttäisi tällaisen sisällön opettamisen. Voimassa oleva opetussuunnitelma toteaa aiheesta seuraavaa: " Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. " ( Opetussuunnitelman perusteet 2014 , s. 18, korostuksen minun) Asiayhteydessään lukien sukupuolen moninaisuus ei edes tässä opetussuunnitelm...

  Tänään on tuhkakeskiviikko ja tänään alkaa kristillinen paastonaika, kuten idässä sanotaan, suuri paasto, joka kestää 40 päivää aina pääsiäiseen saakka. Mitä sitten on paastoaminen? Onko se vain jokin "pimeään keskiaikaan" kuuluva jäänne, tai jotain mikä olisi pitänyt jättää uskonpuhdistuksessa Roomalais-katoliseen kirkkoon? Kreikkalais-katolisesta (tai ortodoksisesta) kirkosta idässä ei mitään tiedetä tai ainakaan välitetä. Paastoamisesta tulee usein mieleen juuri jokin askeettinen munkki- tai nunnaelämä luostarissa, jota sitten yllättäen jotkut nykyihmiset toteuttavat "terveellisenä elämäntapana", vailla sen syvempää merkitystä. Paastoamisen ei kuitenkaan tarvitse kohdistua ollenkaan syömiseen, vaikka näin onkin usein kristillisessä perinteessä ollut. Paastoamisen merkitykset ovat paljon syvempiä, jopa Raamatun mukaan. Nykypäivän kulutusyhteiskunta, jopa kerskakulutus, ja ylipäätään aineellinen- jopa ylenpalttinen hyvinvointi kutsuvat suorastaan meitä välillä pa...